Most Wanted Julius Kivimäki – Miksi hän on etsintäkuulutettu?

Miksi Aleksanteri Kivimäki on etsintäkuulutettu?

Poliisi on julistanut Aleksanteri Kivimäen, 28-vuotiaan suomalaisen miehen, etsintäkuulutetuksi Vastaamo-tapaukseen liittyvistä vakavista rikoksista. Häntä vastaan on nostettu syytteet yli 30 000 rikoksesta, joista päärikoksena on törkeä tietomurto. Syytteet sisältävät myös törkeän kiristyksen ja törkeän yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisen. Etsintäkuulutuksen taustalla ovat vuosina 2018–2020 tapahtuneet teot, jotka kohdistuivat tuhansiin suomalaisiin psykoterapiakeskus Vastaamon asiakkaisiin.

Poliisi on pyytänyt kansalaisilta tietoja Kivimäen olinpaikasta. Tapauksella on laajaa yleistä kiinnostusta Suomessa, sillä se kosketti kymmeniätuhansia ihmisiä ja herätti merkittävää keskustelua tietoturvasta ja potilastietojen suojelusta.

Yleiskatsaus Kivimäen tapaukseen

Avainhavainnot tapauksesta

• 33 000 Vastaamon asiakkaan potilastiedot vietiin tietomurrossa
• 24 000 asiakasta teki rikosilmoituksen tapaukseen
• Kivimäki kiinniotettiin Ranskassa helmikuussa 2023
• Hän oli tutkintavankeudessa noin 2 vuotta ja 7 kuukautta
• Käräjäoikeus tuomitsi hänet huhtikuussa 2024
• Hovioikeus kovensi tuomiota helmikuussa 2026
• Kivimäki on kiistänyt kaikki syytökset

Keskeiset faktat

Kuka on Aleksanteri Kivimäki ja mikä on hänen taustansa?

Aleksanteri Kivimäki on suomalainen hakkeri, joka tuli tunnetuksi Vastaamo-tapauksen myötä. Hän syntyi ja kasvoi Suomessa, ja hänellä on ollut kiinnostus tietotekniikkaan ja ohjelmointiin nuoruudesta lähtien. Kivimäen taustasta tiedetään, että hän on ollut mukana suomalaisessa tietokoneyhteisössä.

Poliisin mukaan Kivimäkeä on epäilty myös aiemmista tietoturvaloukkauksista. Hakutulosten perusteella ei kuitenkaan löydy yksityiskohtaisempia tietoja hänen rikoshistoriastaan ennen Vastaamo-tapausta. Tietokoneveljekset-nimiseen palveluun kohdistuneesta DDoS-hyökkäyksestä vuonna 2013 on mainintoja eri lähteissä, mutta yksityiskohtaiset tiedot vaativat lisäselvitystä.

Rikoshistorian yleiskatsaus

Kivimäkeä vastaan nostettiin syytteet useista rikoksista, jotka liittyvät psykoterapiakeskus Vastaamon toimintaan. Päärikos, törkeä tietomurto, tapahtui marraskuussa 2018, jolloin Vastaamon tietokantaan murtauduttiin ja sieltä vietiin kymmenientuhansien asiakkaiden arkaluonteisia potilastietoja.

Syksyllä 2020 Kivimäkeä epäillään myös kiristysrikoksista. Tänä aikana Vastaamon asiakkaita uhattiin heidän potilastietojensa julkaisemisella, mikäli lunnaita ei maksettu. Lisäksi osa asiakkaiden arkaluonteisista tiedoista levisi verkkoon, mikä aiheutti merkittävää haittaa uhreille.

Puolustuksen näkökulma

Kivimäki on kiistänyt kaikki häntä vastaan esitetyt syytökset. Hänen puolustuksensa mukaan hän oli Lontoossa silloin, kun kiristysrikoksia tehtiin. Kivimäki on myös kyseenalaistanut virtuaalipalvelimen yhteyden tietomurtoon ja kutsunut tutkintaa “putkinäköiseksi”.

Mitä Vastaamo-tapauksessa tapahtui?

Psykoterapiakeskus Vastaamo oli suomalainen yksityinen terveydenhuoltoyritys, joka tarjosi psykoterapiapalveluita. Yritys ajautui talousvaikeuksiin ja lopulta konkurssiin vuonna 2020. Sen toiminnan aikana kertyi kymmeniätuhansia asiakkaita, joiden potilastiedot olivat yrityksen hallussa.

Tietomurron kulku

Marraskuussa 2018 Vastaamon tietokantaan murtauduttiin. Murrossa vietiin noin 33 000 asiakkaan potilastiedot. Tiedot sisälsivät arkaluonteisia terveystietoja, käyntihistorioita ja muita henkilökohtaisia merkintöjä. Tietomurto tapahtui yrityksen tietoturvan heikkouksia hyödyntämällä.

Alkuperäisen tietomurron jälkeen Kivimäkeä epäillään kiristäneen Vastaamoa vaatimalla lunnaita tietojen poistamisesta. Kun Vastaamo ei suostunut maksamaan, asiakkaat alkoivat saada henkilökohtaisia uhkausviestejä syksyllä 2020. Haavoittuvuusskannaus on yksi keinoista, joilla organisaatiot voivat parantaa tietoturvaansa ja ehkäistä vastaavia tietomurtoja.

Kiristysohjelma ja tietojen levittäminen

Kiristäjät lähettivät Vastaamon asiakkaille viestejä, joissa vaadittiin lunnaita bitcoineina. Viestit sisälsivät uhkauksia julkaista arkaluonteiset potilastiedot verkossa. Monet asiakkaat kokivat tilanteen erittäin traumaattisena, sillä kyseessä olivat arkaluonteiset terveystiedot.

Osan tiedoista väitettiin julkaistavan, mikäli lunnaita ei maksettu. Tämä johti laajaan mediaspekulaatioon ja kohuun Suomessa. Tapaus herätti keskustelua potilastietojen suojelusta ja terveydenhuollon tietoturvasta. Suomen tietoturvalaki on sittemmin tiukentunut merkittävästi tämän tapauksen seurauksena, ja yritysten on noudatettava EU:n yleistä tietosuoja-asetusta entistä tiukemmin.

Poliisin tutkinta

Poliisi aloitti tutkinnan tapauksesta ja keräsi näyttöä laajasti. Tutkinta johti lopulta Kivimäen tunnistamiseen ja kiinniottoon. Kiinniotto tapahtui Ranskassa 3. helmikuuta 2023, minkä jälkeen Kivimäki luovutettiin Suomeen. Europol ja kansainvälinen yhteistyö played key role in tracking down the suspect.

Minkä tuomion Aleksanteri Kivimäki sai?

Aleksanteri Kivimäki tuomittiin vakavista rikoksista vankeusrangaistukseen. Oikeudenkäynti eteni vaihe vaihteelta käräjäoikeudesta hovioikeuteen, ja tuomiota kovennettiin muutoksenhaussa.

Käräjäoikeuden tuomio

Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus antoi tuomionsa huhtikuussa 2024. Kivimäki tuomittiin kuuden vuoden ja kolmen kuukauden vankeusrangaistukseen. Tuomio sisälsi rangaistukset törkeästä tietomurrosta, törkeästä kiristyksestä ja törkeästä yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä.

Hovioikeuden päätös

Syyttäjä valitti käräjäoikeuden tuomiosta ja vaati ankarampaa rangaistusta. Helsingin hovioikeus antoi päätöksensä 26. helmikuuta 2026. Hovioikeus kovensi tuomiota kuuden vuoden ja yhdentoista kuukauden vankeusrangaistukseksi. Syyttäjä oli vaatinut seitsemän vuoden tuomiota, joka oli enimmäisrangaistus syytetyistä rikoksista. Yle raportoi tapauksen oikeudenkäynneistä laajasti.

Rangaistuksen suorittaminen

Kivimäki pääsee ensikertalaisena ehdonalaiseen vapauteen istuttuaan puolet tuomiosta. Tutkintavankeusaika, noin 2 vuotta ja 7 kuukautta, vähennetään rangaistuksesta. Tämänhetkisten tietojen perusteella hänelle jää noin 11 kuukautta suoritettavaa rangaistusta.

Hovioikeus vapautti Kivimäen vapaalle jalalle odottamaan tuomiota, koska hän oli ollut pitkään tutkintavankina suhteessa käräjäoikeuden tuomion pituuteen. Tämä on tavanomaista oikeudenkäynnin aikaisessa vaiheessa.

Aikajana: Vastaamo-tapauksen keskeiset tapahtumat

1. Marraskuu 2018: Vastaamoon kohdistuu törkeä tietomurto. Noin 33 000 asiakkaan potilastiedot viedään.
2. 2019–2020: Vastaamo ajautuu talousvaikeuksiin ja lopulta konkurssiin.
3. Syksy 2020: Vastaamon asiakkaat alkavat saada kiristysviestejä. Arkaluonteisia tietoja väitetään jaetuksi verkossa.
4. 2021–2022: Poliisi tutkii tapahtunutta ja kerää näyttöä.
5. 3. helmikuuta 2023: Kivimäki otetaan kiinni Ranskassa.
6. Helmikuu 2023 – 2024: Kivimäki on tutkintavankeudessa Suomessa.
7. Huhtikuu 2024: Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus tuomii Kivimäen 6 vuoden ja 3 kuukauden vankeuteen.
8. 26. helmikuuta 2026: Helsingin hovioikeus koventaa tuomiota 6 vuoden ja 11 kuukauden vankeuteen. Kivimäki vapautetaan odottamaan tuomiota.

Mitä tiedetään ja mitä ei – tapauksen selvät ja epäselvät asiat

Vastaamo-tapauksen merkitys ja vaikutukset

Vastaamo-tapaus on yksi Suomen vakavimmista tietoturvaloukkauksista. Se paljasti merkittäviä puutteita terveydenhuollon tietoturvassa ja herätti laajaa keskustelua arkaluonteisten potilastietojen suojelusta. Tapaus vaikutti kymmeniintuhansiin ihmisiin, joiden arkaluonteisia terveystietoja vuoti verkkoon.

Uhrien kokema haitta on ollut merkittävä. Monet ovat kertoneet tapauksen aiheuttaneen heille psyykkistä kuormitusta, sillä arkaluonteiset terveystiedot ovat voineet joutua vääriin käsiin. Tämä on korostanut tarvetta tiukentaa terveydenhuollon tietoturvavaatimuksia. Terveydenhuoltolaki on sittemmin täydennetty tiukennetuilla tietoturvasäännöksillä.

Tapaus on myös vaikuttanut lainsäädäntöön ja viranomaistoimintaan. Se on tuonut esiin tarpeen kansainväliselle yhteistyölle kyberrikollisuuden torjunnassa, sillä tekijät voivat toimia useista maista käsin. Interpol on playing an increasingly important role in coordinating cross-border cybercrime investigations.

Suomen kyberrikollisuuden torjunta on kehittynyt tapauksen myötä. Poliisin resursseja ja osaamista on vahvistettu, ja yrityksille on asetettu tiukempia vaatimuksia tietoturvan osalta. CS2 Market Cap osoittaa, miten tärkeää turvallinen infrastruktuuri on liiketoiminnalle digitaalisessa ympäristössä.

Lähteet ja niiden luotettavuus

Kivimäki otettiin kiinni Ranskassa 3. helmikuuta 2023. Hän oli ollut tutkintavankeudessa pääosin helmikuusta 2023 alkaen, kaikkiaan noin kaksi vuotta ja seitsemän kuukautta.

— Yle, 2024

Syyttäjä oli vaatinut hovioikeudessa seitsemän vuoden tuomiota, mikä on enimmärangaistus syytetyistä rikoksista.

— Yle, 2024

Tämän artikkelin tiedot perustuvat pääasiassa Ylen ja Wikipedia-artikkelin lähteisiin. Yle on suomalainen julkisen palvelun yleisradioyhtiö, joka tunnetaan uutistiedon luotettavuudesta. Wikipedia-artikkeli Vastaamon tietomurrosta sisältää runsaasti lähdeviittauksia, mutta Wikipedia-sisällön tarkistaminen erikseen on suositeltavaa.

Yhteenveto

Aleksanteri Kivimäki on suomalainen hakkeri, joka tuomittiin vankeuteen psykoterapiakeskus Vastaamoon kohdistuneista vakavista rikoksista. Tietomurrossa vietiin 33 000 asiakkaan potilastiedot, ja Kivimäkeä syytettiin myös törkeästä kiristyksestä. Hän kiinniotettiin Ranskassa vuonna 2023 ja tuomittiin lopulta 6 vuoden ja 11 kuukauden vankeuteen hovioikeudessa vuonna 2026. Kivimäki on kiistänyt syyllisyytensä ja väittänyt olevansa Lontoossa kiristysrikosten aikana.

Usein kysytyt kysymykset